Video: © Tapio Snellmann

AALTOSIILO pohtii suhdettamme esineiden fyysisyyteen 2000-luvulla ja teollisuusperinnön roolia paikan, kollektiivisen muistin ja kulttuuri-identiteetin muodostamisessa.

Maailma käy läpi dramaattista muutosta. Vaarat eivät kohdistu pelkästään ihmisiin, vaan myös kulttuuriperintöämme uhkaa resurssien puute, ilmastonmuutos, luonnonkatastrofit, massaturismi, vandalismi sekä terrorismi ja sota. Teknologian hyödyntäminen kulttuuriperinnön suojeluun ei ole koskaan ollut tärkeämpää. Nykypäivänä meiltä löytyy tarvittavat teknologiset keinot, joilla voisimme tehdä merkityksellistä työtä: on toimittava nyt ja kiireellisesti, jotta kulttuuri- ja ympäristöperintömme saadaan dokumentoitua ja säilytettyä tuleville sukupolville.

Ouluun suunniteltu kulttuurin dokumentointiin erikoistunut AALTOSIILO-digitointikeskus on ajatuksia herättävä ja provosoiva kehotus toimintaan. Aallon siilosta, jota aikoinaan käytettiin puuhakkeen varastointiin, muuntautuu nyt tiedon varasto – joka keskittyy taitojen ja osaamisen jakamiseen, teknologian siirtoon ja erilaisten tietojen ja toiminnan yhteentuomiseen. Egyptin Kuninkaiden laaksossa sijaitseva Factum Foundationin ensimmäinen digitoinnin koulutus- ja tutkimuskeskus (Theban Necropolis Preservation Initiative) keskittyy faaraoiden hautojen dokumentointiin. Modernia Egyptiläistä tyyliä edustavan arkkitehti Hassan Fathyn suunnittelemaan savitiilirakennukseen perustettu keskus avattiin neljä vuotta sitten, ja on siitä lähtien ollut esikuva valmiuksien kehittämisestä ja taitojen siirtämisestä Egyptissä. Keskus on kouluttanut toimintaan täysin paikallisen tiimin ja työllistää nyt seitsemää henkilöä, jotka edistävät paikallista osaamista, teknologiataitoja ja alueen kulttuuripääomaa.

Suunnitteilla oleva Oulun AALTOSIILO tähtää digitaaliseen dokumentointi-, prosessointi- ja 3D-tulostusteknologian hyödyntämiseen Suomessa. Julkisesti ja yksityisesti rahoitetut projektit keskittyvät digitaaliseen dokumentointiin, sekä datan prosessointiin ja visualisointiin. Niin arkkitehtonisen perinnön kuin ympäristönkin suojelua lähestytään digitaalisen dokumentoinnin sekä taiteellisten tulkintojen kautta, joilla voidaan havainnollistaa muuttuvaa ympäristöämme laajalle yleisölle.

AALTOSIILO-keskuksen toiminta Oulussa tulee keskittymään Suomen ja Napapiirin alueiden arkkitehtuurin dokumentointiin. Kiinnostuksen aiheina ovat erityisesti teollisen arkkitehtuurin dokumentointi ja kuinka voimakkaasti etenevät ilmastonmuutokset, kuten ikiroudan sulaminen, arktisilla alueilla ja pohjoisessa uhkaa rakennusperinnön säilymistä. Päämäärämme on rakentaa tiivis yhteistyö Oulun yliopiston, Oulun ammattikorkeakoulun ja Oulun kaupungin kanssa, jolla voimme tarjota sekä koulutusta että käytännön digitointikursseja tutkinto- ja jatko-opiskelijoille, yksityishenkilöille ja uusille tekijöille tässä dynaamisessa ja kasvavassa teknologiakaupungissa.

"Vuosikymmeniä tyhjillään seissyt siilo tarjoaa mahdollisuuksia, ainutlaatuisia haasteita ja suurta potentiaalia uudelleenkäytölle kuin myös arkkitehtonisille ja rakenteellisille innovaatioille. Alueen maamerkkinä tunnetun rakennuksen korjaus edustaa Toppilan asuinalueelle ja koko Oulun kaupungille uuden aikakauden alkamista. Alvar Aalto -säätiö odottaa innolla feeniksin nousua! "
– Alvar Aalto -säätiö

Aallon siilolle uusi käyttötarkoitus

© Otto Lowe

Elokuussa 2020 Factum Foundation ja palkittu arkkitehtuuristudio Skene Catling de la Peña ostivat Alvar Aallon ikonisen puuhakesiilon. Toppilassa sijaitseva kokeellisella betonivalutekniikalla valmistettu “katedraalimainen” siilo on seisonut tyhjillään 1980-luvun puolivälistä, jolloin selluloosatehdas suljettiin. Eri yritykset rahoittaa ja tarjota uusi käyttötarkoitus siilolle epäonnistuivat, jonka seurauksena Oulun kaupunginvaltuusto päätti myydä rakennuksen siinä toivossa, että rakennuksen pelastamiseen löytyisi halukas taho. Suurena huolenaiheena oli, että muuten kansallisesti merkittävän suojellun rakennuksen kunto jatkaisi rapistumistaan kunnes jouduttaisiin purkamaan, kuten kävi Aallon myöhemmälle siilorakennukselle Sunilan sellutehtaalla, jolle suomi on äskettäin anonut UNESCOn maailmanperintökohde statusta.

Aalto Siilo ja sen kumppanit kokevat, että rakennus on liian tärkeä menetettäväksi ja pyrkivät luomaan siilolle uuden käyttötarkoituksen kokeellisen digitoinnin koulutus- ja tutkimuskeskuksen muodossa. Päämääränä on edistää rakennusperinnön säilyttämistä ja tyhjillään seisovien rakennusten uudelleenkäyttöönottoa. Keskuksen painopisteenä on erityisesti pohjoisen teollisen arkkitehtuurin – ja toisaalta myös sen aiheuttamien ympäristövaikutusten – dokumentointi ja merkityksen kommunikointi.

Projektin suurin haaste ovat kaksiulotteinen ja liittyy sellaisten ratkaisujen löytämiseen, joilla voidaan sekä säilyttää Aallon alkuperäinen visio että siilon rakenteellinen kestävyys SR-1-suojelumerkinnän mukaisesti. Uusi siilo luo keskuksen teollisen perinnön dokumentointiin – suojelukohde, jota vielä 50 vuotta sitten ei pidetty säilyttämisen arvoisena kulttuuriperinnön saralla.

Teollisen perinnön ja luonnon dokumentointi

© Otto Lowe

AALTOSIILO kulttuuriperinnön digitointikeskus keskittyy aluksi Lidar-laserkeilaukseen, korkean resoluution fotogrammetria skannaukseen, sekä drone kuvaukseen, joita sovelletaan puurakennusten ja teollisen perinnön digitointiin Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Toiminta perustuu kansainvälisesti menestyksekkääseen malliin, jonka säätiö on kehittänyt ja joka on käynnissä Arkkitehtuurin suunnittelun ja säilyttämisen tutkijakoulussa (GSAPP), New Yorkin Columbian yliopistossa. Olemme pitkään työskennelleet myös yhteistyössä Oslon yliopiston Arkkitehtuurin ja muotoilun korkeakoulun kanssa. Työn alla on useita ensi vuonna alkavia projekteja, mukaan lukien sauvakirkkojen dokumentointia Norjassa ja Pyramidenin hylätyn kaivosyhteisön rakennelmien 3D-skannaus Huippuvuorten arktisissa olosuhteissa. Digitoinnin työkaluja ja teknologiaa kehitetään myös ympäristötutkijoiden apuvälineiksi, erityisesti jotta pääsemme tarkastelemaan teollisen perinnön vaikutuksia alueen kasvistoon ja vesistöön.

Aallon sellutehtaan siilo tulee edustamaan teknologian soveltamisen mahdollisuuksia kulttuuriperinnön- ja luonnonsuojelussa. Digitoitu kokoelma paikallista kasvistoa muodostaa toisen elementin AALTOSIILOn arkistointiohjelmaa. Factum toimii kansainvälisesti ja kutsuu kulttuuriperinnön ja luonnonsuojelun tahoja ympäri maailmaa osallistumaan siilon toimintaan ja digiteknologian kehittämiseen dokumentointia varten. Yhdistelmä sopii hyvin juuri Ouluun, joka tunnetaan uniikista ympäristöstään ja uraauurtavista teknologisista innovaatioista. Aiemmin tänä vuonna Ruotsissa sijaitsevan Luulajan Norrbottens museon ohjelmapäällikkö Jose Gordilla Martorell ehdotti säätiölle yhteistyötä, jonka tavoitteena olisi tarjota digitoinnin työkaluja saamelaisyhteisöjen kulttuuriperinnön suojeluun.

Edellä mainitut hankkeet osoittavat alueella olemassa olevan tarpeen, joka sai Factum Foundationin innostumaan siilosta. Haluamme että AALTOSIILO -koulutus- ja tutkimuskeskuksen tulevat hankkeet ovat mahdollisimman monipuolisia. Uskollisena visiollemme, projektien sydämmessä on digiteknologian hyödyntäminen ja soveltaminen kulttuuriperinnön dokumentointiin sekä koulutuksen ja osaamisen jakaminen paikalliselle tekijöille.